Metsästyksen mitoitus

Metsästettävien riistalajien kannat vaihtelevat luontaisesti. On katovuosia, huippuvuosia ja kaikkea siltä väliltä. Riistakantojen seurantoihin on kehitetty monia menetelmiä, joille on yhteistä se, että arvokkaimman pohjatyön tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Tämän tiedon koostamisesta ja kanta-arvioiden tuottamisesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Heinä-elokuussa tehtävät riistakolmiolaskennat luovat perustan metsäkanalintujen metsästyksen säätelylle. Joka vuosi lasketaan 800–900 kolmiota eri puolilla Suomea vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. Myös Metsähallitus osallistuu laskentatyöhön omalla panoksellaan. Tuloksena saadaan arvio metson, teeren, pyyn ja riekon tiheydestä (yksilöä / metsämaan neliökilometri), poikueiden keskikoosta sekä lintukannan kehityssuunnasta edellisvuosiin verrattuna.

Ylä-Lapin tunturimaastojen riekkokantojen seurantaan käytetään kanakoiria. Riekkoja haetaan koirien avulla laskentalinjoilta, jotka pysyvät samana vuodesta toiseen. Menetelmä on käytössä myös Ruotsissa ja Norjassa.

Metsästettävien vesilintujen kantoja sekä pesimämenestystä seurataan niin sanottujen laskentapisteiden avulla. Suurpetojen tarkkailussa puolestaan luotetaan petoyhdysmiesten kirjaamiin havaintoihin. Hirvien määrää arvioidaan muun muassa hirvihavaintokorteista saatavan tiedon avulla.

Lisää tietoa riistakantojen runsauden seurannasta (luke.fi).

Kiintiöt

Sana kiintiölukee monessa yhteydessä Metsähallituksen verkkosivuilla, lupapäätöksissä sekä ohjeissa. On syytä selittää, mitä sanan taakse kätkeytyy.

Metsähallituksen metsästyksen mitoitus perustuu kolmen vuoden välein annettavaan kiintiöpäätökseen. Kiintiöpäätöksessä määritetään aluekohtaisesti, kuinka monta metsästäjää voi olla pyynnissä yhtä aikaa valtion alueilla. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa tieto metsästyspaineesta lupa-alueittain, kanalintukantojen pitkäaikainen vaihtelu ja metsästäjien antama palaute. Pohjois-Suomessa, vapaan metsästysoikeuden alueella, kiintiöpäätöksen valmistelussa kuullaan aina myös paikallisia riistanhoitoyhdistyksiä ja saamelaisalueella saamelaiskäräjiä.

Metsästyksen asiantuntijat määrittävät myyntiin tulevien metsästysvuorokausien enimmäismäärän kullekin metsästysalueelle. Määrä perustuu muun muassa kanalintutiheyteen, kiintiöpäätökseen ja metsästysvuorokausikohtaiseen saaliiseen aiemmilta vuosilta. Lupia myydään kahdessa vaiheessa, kesällä ja syksyllä. Kesällä luvista myydään varovaisuusperiaatteella vain osa. Lopullinen lupa-aluekohtainen metsästysvuorokausien maksimimäärä selviää riistakolmiolaskentatulosten perusteella, ja tämä lupakiintiö tulee myyntiin syksyllä.

Metsästysluvassa on saaliskiintiö. Yhden vuorokauden aikana saa ampua tietyn enimmäismäärän pienriistayksilöitä. Saaliskiintiötä noudattamalla metsästäjä varmistaa metsästyksen kestävyyden toteutumisen.

Saalispalaute

Antamalla aina metsästysretkiltäsi saalispalautteen turvaat harrastuksesi tulevaisuutta. Saalispalautteiden tietoja käytetään metsästyksen vuotuiseen suunnitteluun. Tavoitteena on riistakantojen parempi hoito ja kestävä käyttö. Tietoja käsitellään Riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmässä, jonka avulla metsästyksen erityisasiantuntijat mitoittavat lupa-aluekohtaisen metsästyslupien myynnin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle tasolle. Myös metsästyksen kiintiöpäätöksen valmistelussa käytetään aiempien vuosien saalistietoja.

Viimeistele siis sijoituksesi luontoon ja anna saalispalaute!

Metsästysajat

Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa rajoituksia tai kieltoja metsästykseen, jos riistalajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla sitä. Tätä ennen ministeriön tulee kuitenkin kuulla Suomen riistakeskusta ja riistanhoitoyhdistyksiä.

Metsästyskielto voi kestää enintään kolme vuotta. Metsäkanalintujen metsästykseen voidaan asettaa myös vain osan metsästyskautta kestäviä kieltoja. Mikäli loppukesästä suoritettavat riistakolmiolaskennat osoittavat kanalintukantojen heikentyneen selvästi, Suomen riistakeskus valmistelee arvion tarvittavista rajoituksista maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö laatii esityksen pohjalta asetusluonnoksen ja toimittaa sen lausunnolle muun muassa riistanhoitoyhdistyksiin.

Asetus kanalintujen metsästysajoista saa lain voiman kahden viikon kuluttua sen antamisesta, joten käytännössä se voi astua voimaan aikaisintaan syyskuun alkupuolella.

Jos Metsähallituksen metsästyslupia on myyty sellaiselle alueelle ja ajalle, jolla kaikkien metsäkanalintujen metsästys kielletään asetuksella, luvat perutaan ja niistä maksetut rahat maksetaan asiakkaalle täysimääräisenä.