Suurpetoluvat
Karhu, susi, ilves ja ahma ovat maasuurpetoja, joita voit metsästää Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Karhuja voit lisäksi metsästää poronhoitoalueella maa- ja metsätalousministeriön myöntämän kiintiön mukaisesti. Merellä eläviä suurpetoja ovat harmaahylje eli halli ja itämerennorppa. Niitä saat metsästää yleisillä vesialueilla.
Valtion alueille tarvitset poikkeusluvan tai kiintiön lisäksi yleensä myös Metsähallituksen metsästysluvan. Jos asut vapaan metsästysoikeuden alueella (metsästyslaki 8 §) eli Lapissa, Kainuussa, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella tai Vaalassa, et tarvitse Metsähallituksen metsästyslupaa oman kuntasi valtion alueilla. Jos metsästys ulottuu muihin kuntiin, sinäkin tarvitset erillisen luvan.
Jos asut Suomessa pysyvästi, et tarvitse Metsähallitukselta metsästyslupaa hylkeenpyyntiin yleisillä vesialueilla (metsästyslaki 7 §).
Oikein suunniteltu metsästys on suurpetokantojen hoitoa ja suojelua. Suurpetokantojen hoito ja suojelu on viranomaistyötä, mutta myös metsästäjät ja luonnonsuojelijat hoitavat ja suojelevat suurpetokantoja vapaaehtoistyönä. Vastuu suurpetokantojen hoidosta ja säilyttämisestä kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.
Kahdenlaisia poikkeuslupia
Poikkeusluvat voivat olla kannanhoidollisia ja vahinkoperusteisia. Kannanhoidollisen poikkeusluvan tarkoituksena on vähentää karhun, ilveksen ja suden aiheuttamia vahinkoja niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä. Myös itämerennorppa on riistaeläin, jonka metsästykseen tarvitaan riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa.
Vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tarkoitetaan Suomen riistakeskuksen myöntämää lupaa vahinkoa tai vaaraa aiheuttavan suurpetoyksilön metsästykseen. Runsastuneen ahman metsästykseen myönnettiin ensi kertaa vahinkoperusteisia poikkeuslupia vuonna 2017.