Meahcceetikeahtta

Meahciráđđehusa meahccečuozáhagain čuovvut Meahcceetikeahta. Dat ávžžuha guolásteaddjiid ja meahccebivdiid vuhtiiváldit luonddu, earáid olbmuid sihke sállaša ja fuođđu visot doaimmainis.

Meahcceetikeahtta guolásteaddjiide

Piirroskuva, jossa etualalla kalastaja istuu soutuveneessä pelastusliivit päällä ja pitää kädessään verkkoa. Kalastusverkko on merkitty oikeaoppisesti salkoon kiinnitetyillä kahdella lipulla sekä heijastimella. Kauempana taustalla ohi ajaa moottorivene.

Váldde vuhtii earáid geat lihkadit luonddus

Váldde vuhtii maiddái earáid guolásteaddjiid ja luonddus lihkadeaddjiid. Luondduáiggeájit ja guolásteapmi stáhta eatnamiin gullet buohkaide.
Muitte buori láhttema: ”buorre beaivi, giitu ja ándagassii!”
Ále várre báikki, muhto atte saji maiddái earáide. Váldde vuhtii dán maiddái gohttemis.
Váldde vuhtii guollereaissus maiddái earáid geat lihkadit čáziin, dego fatnasiin johttiid ja olbmuid geat mellot.
Go guolástat vieris čáziin, gudnejahte báikkálaš árbevieruid ja bivdinkultuvrra.
Gudnejahte earáid guolástanvugiid, vaikko dat livččege earáláganat go du.
Almmut meahccedárkkisteaddjái vigiin maid áicet.

Piirroskuva kalastajasta, joka kerää rannalta roskia. Rantaheinikossa lojuu mm. tupakantumppeja, siimanpätkiä, banaaninkuoret ja tyhjä tölkki. Taustalla joessa kalastaa perhokalastaja.

Ále ludne

Doalvvo eret dan, maid maiddái buktet. Vásttolaš guolásteaddji ii ludne.
Čoakke gáttiin fárrui boatkanan siimmaid, fakkiid ja duhpátstumppuid. Dat dagahit váttisvuođaid lottiide ja guliide.
Ále guođe bivdosiid gáttiide.
Dárkkis jeavddalaččat, ahte fatnasa mohtor ja bensenlihtit leat čavdásat ja ortnegis.
Fuolat das, ahte guliid čoalit eai hehtte loaktima.

Piirretty lähikuva kalastajan kädestä, joka vapauttaa taimenen takaisin veteen.

Gudnejahte sállaša

Ále dagat guliide badjelmearálaš gillámuša.
Vealtte luossaguliid guolásteami liegga čáziin (badjel 20 gráđa).
Váldde čielgasa sálašdihtomeriin. Váldde vuhtii ráfáiduhtton ja menddo unna guliid.
Luoitte álo ráfáiduhtton guoli luovus várrugasat.
Váldde sállašiin dušše dan mađe go áiggot atnit ávkin.
Fuolat sálašguoli áššáigullevaš ja gudnejahtti gieđahallamis ja johtilis goddimis.
Eastte dávddaid leavvama čázádagas nubbái earet eará desinfiseremiin guolástanbiergasiid.
Atte sálašmáhcahaga.
Gudnejahte sállaša maiddái sálašgovain.
Čuovo gállingildosa, vai guliid gođđu lihkostuvašii.

Piirroskuva kalastajasta, joka soutaa soutuvenettä pelastusliivit päällään samalla vetouistellen. Taustalla rannalla on mökki ja laiturilla uimareita.

Jođe fatnasiin jierpmálaččat

Vuhtiiváldde, ahte buot čázádagain ii oaččo guolástit fatnasis.
Atte ráfi olbmuide geat ásset gáttis. Ále mana šiljuide.
Seaillut fatnasa dušše lobálaš báikkiin.

Piirroskuva nuotiohiilloksesta, jossa paistuu harjus. Taustalla virtaa joki ja näkyy tuntureita sekä tunturikoivikkoa.

Dolastala dušše lobálaš báikkiin

Dárbbašat dolastallamii álo eananoamasteaddji lobi.
Ále cahkket dola geainnu dahje lavdnjeeatnama ala.
Geavat dolastallamii dušše lobálaš muoraid. Lappis, Davvebađaeatnamis, Kainuus ja Davvi-Gárjilis dolastallan lea lobálaš meahcis dušše stáhta eatnamiin. Dolastallamii sáhttá geavahit goike ovssiid, rissiid ja smávva gudduid, muhto ii sorvviid.
Álbmotmeahcis dolastallan lea lobálaš váldonjuolggaduslaččat dušše dollasajiin.
Dárkkis álo, leago guovllus fámus sitno- dahje meahccebuollinváruhus. Váruhusa áigge dolastallan lea lobálaš dušše stobuin ja dolastallansajiin main lea suovvabohcci.
Muitte, ahte cahkkeheaddji vástida dolastallama dorvvolašvuođas ja dola fuolalaš jáddadeames.

Meahcceetikeahtta meahccebivdiide

Piirroskuva, jossa metsästäjä ja retkeiliä kohtaa tunturissa. Metsästäjä kantaa asetta ja vieressä kulkee koira. Retkeilijällä on selässään rinkka. Maassa ruskan värejä.

Vuhtiiváldde earáid geat johtet luonddus

Váldde vuhtii earáid meahccebivdiid ja luonddus lihkadeaddjiid. Luondduáiggeájit ja meahcásteapmi stáhta eatnamiin gullet buohkaide.
Muitte buori láhttema: ”buorre beaivi, giitu ja ándagassii!”
Ále várre báikki, muhto atte saji maiddái earáide. Váldde vuhtii dán maiddái gohttedettiin.
Fuolat dorvvolašvuođas: muitte báhččindorvvolašvuođa ja rivttes vuogi gieđahallat vearjjuid.
Gárvot nu ahte oidnot, dalle go ii leat meahcásteami dáfus vealtameahttun suddaluvvat meahccái.
Váldde vuhtii báikkálaš sierraiešvuođaid, dego stáđásmuvvan meahcástanvugiid ja boazodoalu.
Almmut meahccedárkkisteaddjái vigiin maid áicet.

Lähikuva metsästäjän kädestä, joka on nostamassa maasta hylsyä.

Ále ludne

Doalvvo eret dan, maid maiddái buktet. Vásttolaš meahccebivdi ii ludne.
Čoakke fárrui maiddái guoros patrovnnaid. Jos dat báhcet lundui, dat hehttejit ealliid ja eará birrasa.
Fuolat gohttenbáikki čorgadin. Buorre gohttenbáikkis eai báze luottat lundui.

Piirroskuva, jossa etualalla oleva hirvenmetsästäjä kiikaroi taimikossa olevaa hirveä. Metsästäjällä on oranssi liivi päällä ja ase selässä.

Gudnejahte fuođđoealliid

Bivdde dušše lobálaš fuođđoealliid. Čuovo šálašdihtomeari ja ásahuvvon ávžžuhusaid.
Ále goassige báže man nu, man it leat earuhan.
Ále dagat dárbbašmeahttun gillámuša fuođđoealliide.
Báže doarvái lahka ja buorre sajis.
Ane sállaša fuolalaččat ávkin.
Váldde vuhtii maiddái dalánaga goddi ruvddiid ja gilláriid dorvvolašvuođa.
Atte sálašmáhcahaga.
Gudnejahte sállaša maiddái sálašgovain.

Piirroskuvassa talvinen metsäautotie, jossa metsästäjän henkilöauto ja puita kuljettava rekka kohtaavat. Metsästäjä lapioi tien pientareelta paikkaa autolleen.

Váldde vuhtii earáid vuojedettiinat biillain

Ále ávkkástala biilla dahje eará mohtorfievrru ávkin meahcásteamis dahje fuođđoealli čuovvumis.
Váldde vuhtii earáid geainnu geavaheaddjiid, ále vuoje menddo fártta.
Jos leat eahpesihkkar, gos manná geainnu ja meahci rádji, guođe biilla ja joatkke vácci.
Ále cakka meahccebiilageainnuid. Guođe biilla geaidnogurrii nu, ahte it hehtte eará johtalusa. Váldde vuhtii earenoamážit dálvit goallosbiillaid mat fievrridit muora.

Piirroskuvassa soinen maisema, jossa metsästäjä sytyttää nuotiota. Taustalla toinen metsästäjä kerää risuja nuotioon ja koira katselee etäämmältä.

Dolastala dušše lobálaš báikkiin

Dárbbašat dolastallamii álo eananoamasteaddji lobi.
Ále cahkket dola geainnu dahje lavdnjeeatnama ala.
Geavat dolastallamii dušše lobálaš muoraid. Lappis, Davvebađaeatnamis, Kainuus ja Davvi-Gárjilis dolastallan lea lobálaš meahcis dušše stáhta eatnamiin. Dolastallamii sáhttá geavahit goike ovssiid, rissiid ja smávva gudduid, muhto ii sorvviid.
Álbmotmeahcis dolastallan lea lobálaš váldonjuolggaduslaččat dušše dollasajiin.
Dárkkis álo, leago guovllus fámus sitno- dahje meahccebuollinváruhus. Váruhusa áigge dolastallan lea lobálaš dušše stobuin ja dolastallansajiin main lea suovvabohcci.
Muitte, ahte cahkkeheaddji vástida dolastallama dorvvolašvuođas ja dola fuolalaš jáddadeames.

Piirroskuva koirasta, joka lepää tuvassa kamiinan edustalla. Koiralla vieressä ruoka- ja juomakuppi ja metsästäjä rapsuttaa koiraa päälaelta.

Fuolat beatnagisttát

Fuolat beatnaga buresveadjimis maiddái meahcis. Muitte, ahte vástidat maiddái dan dagahan vahágiin. Ovddasvástádusa dáhkádus suddje beatnaga ja oamasteaddji jos dáhpáhuvvá vahát.
Beana oažžu leat luovus dušše meahcásteami ja skuvlema áigge.
Beatnaga skuvlemii dárbbaša eananoamasteaddji lobi. Meahciráđđehus vuovdá stáhta eatnamiidda beanaskuvlenlobiid.
Davvi-Suomas boazodoalloguovllus meahcásteamis ávkkástallon beatnagiid ferte skuvlet boazofriddjan.
Čielggat ovddalgihtii boazobargguid. Jos dáhpáhuvvá vahát, gánneha leat rabas ja rehálaš ja váldit oktavuođa boazoisidii.
Gudnejahte ávžžuhusa, ja meahcástettiinat luoitte luovus dušše ovtta beatnaga hávil.