Ohjeita vastuulliselle kalastajalle

Jokaisen kalastajan velvollisuus on huolehtia saaliskalan asianmukaisesta ja kunnioittavasta käsittelystä. Suomen lainsäädäntö kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kärsimystä. Kaikkien kalastajien tulee siis jo lain velvoittamina tietää, miten saaliiksi saadun kalan kanssa toimitaan riippumatta siitä, aikooko saaliinsa vapauttaa vai ottaa ruokakalaksi.

Ruokakalan alkukäsittely

Ruokakalaksi otettavan saaliin oikeanlaisella alkukäsittelyllä on suuri vaikutus kalan laatuun, säilyvyyteen ja makuun.

Tainnutus

Kalan tainnutus tapahtuu välittömästi vedestä nostamisen jälkeen iskemällä sitä napakasti esimerkiksi puukapulalla päähän, hiukan silmien takapuolelle. Eläinsuojeluasetus edellyttää kalan tainnuttamista ennen kuin alkukäsittelyä jatketaan.

Verestys

Verestys tapahtuu tehokkaimmin katkaisemalla kidusvaltimo, joka sijaitsee kurkun lihasten sisällä, kalan kiduksien etuosassa. Verestys tehdään välittömästi tainnutuksen jälkeen. Veren poistumista voi tehostaa laittamalla kala kylmään veteen.

Perkaus

Peratessa kalan vatsa avataan auki kurkusta peräaukkoon. Sisäelimet ja kalan kidukset poistetaan. Lopuksi kala huuhdellaan kylmällä, puhtaalla vedellä.

Jäähdytys ja säilytys

Kala jäähdytetään välittömästi perkauksen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Säilytyksen ihannelämpötila on 0 astetta, jonka saavuttamiseksi kala kannattaa säilyttää jäähileessä. Korkeampi lämpötila lyhentää kalan säilyvyysaikaa.

Tutustu tarkemmin myös kalajärjestöjen materiaaleihin:

• Suomen Vapaa-ajankalastajien opas kalan alkukäsittelyyn (issuu.com).
• Kalatalouden keskusliiton ohjeita kalan perkaukseen ja käsittelyyn (ahven.net).

Saaliin vapauttaminen

Kalastajan on lähes mahdotonta valita koukkuun tarttuvan kalan lajia tai kokoa. Kalojen vapauttaminen koskeekin käytännössä kaikkia kalastajia, jotka noudattavat pyyntimittoja ja toimivat kalastuslain mukaisesti. Jokaisen kalastajan tulee siis hallita kalan vapauttamisen perusteet. Osassa kalastuskohteista myös kalastussäännöt voivat edellyttää kalojen vapauttamista. Lisäksi yleistymässä ovat kalastuskilpailut, joissa kalat vapautetaan.

Valikoivaan kalastukseen kuuluu alamittaisten kalojen vapauttamisen lisäksi myös ylämittaisten eli isokokoisten kalayksilöiden vapauttaminen. Isokokoiset yksilöt ovat kalapopulaation kannalta arvokkaita, koska ne tyypillisesti kykenevät tuottamaan elinkykyisempiä jälkeläisiä kuin pienemmät lajitoverinsa, ja siten turvaavat kalakannan säilymisen elinvoimaisena. Joissain erityiskalastuskohteissa onkin kaloille asetettu ylämitat. Monet vapaa-ajankalastajat ovat myös vapaaehtoisesti sitoutuneet isojen kalayksilöiden vapauttamiseen.

Vapauttaminen vapavälineillä kalastettaessa

Välineet

• Kalastusvälineet tulisi aina valita tavoitellulle kalalajille sopivaksi. Kalastusvälineiden oikealla valinnalla voi vähentää kalojen vapautustarvetta ja myös helpottaa kalojen vapauttamista.
• Viehekalastuksessa kannattaa vähentää koukkujen määrää sekä suosia väkäsettömiä koukkuja.
• Kalastuksessa käytettävän haavin tulee olla riittävän suuri ja solmuttomasta havaksesta valmistettu. Suositeltavia ovat kumimaisesta materiaalista valmistetut haavipussit.
• Viehekalastajan perusvälineisiin tulee kuulua riittävän isot ja tukevat pihdit koukun irrottamiseksi kalasta. Hauenkalastajilla tulisi lisäksi olla koukun katkaisemiseen soveltuvat pihdit. Kalastustarvikeliikkeissä on myytävänä useita eri mallisia koukunirrottajia.

Väsytys ja kalan irrotus

• Viehekalastuksessa kalan väsytys tulee tehdä määrätietoisesti, mutta turhaa repimistä välttäen. Erityisesti lämpimän veden aikaan pitkää väsytystä tulee välttää.
• Kalan vapautus on mahdollisuuksien mukaan tehtävä vedessä. Koukku irrotetaan vääntämällä se tulosuuntaan päin. Halutessaan apuna voi käyttää kidanavaajaa, joita saa kalastustarvikeliikkeistä.
• Mikäli irrotusta ei ole mahdollista tehdä vedessä, kala nostetaan tasaiselle ja kostealle alustalle, käsitellään märin käsin ja irrotetaan viivyttelemättä. Kalastustarvikeliikkeet myyvät myös vapautusmattoja, joilla kalaa voidaan käsitellä suomupeitettä vahingoittamatta.

Vapautus

• Vapautettavaa kalaa voi tukea vedessä kevyesti kahdella kädellä sen aikaa, kunnes kala on riittävästi elpynyt ja haluaa lähteä uimaan. Virtavedessä kalan pää käännetään ylävirtaan päin. Kalaa ei tarvitse liikuttaa elvytyksen aikana, liike vain lisää kalan stressiä.
• Lisäohjeita kalan vapauttamiseen (vapaa-ajankalastaja.fi).

Saaliin valikointi ja vapauttaminen pyydyskalastuksessa

Välineet ja kalastuspaikka

• Pyydyskalastuksessa välineiden ja kalastuspaikan valinnan merkitys korostuu. Verkkoon menneen kalan elävänä vapauttaminen on usein vaikeaa, mutta saaliin valikoitumiseen voi vaikuttaa ennalta esimerkiksi valitsemalla solmuväliltään oikeanlainen verkko. Useilla vesialueilla onkin asetettu kalastajaa sitovia solmuvälirajoituksia. Varmistathan aina pyyntivetesi kalastusrajoitukset etukäteen!
• Verkon solmuvälillä voidaan vaikuttaa saaliiskalojen kokoon, mutta ei verkkoon menevään kalalajiin. Kalastajan tulisi siis tuntea haluamansa saaliskalan vuotuista käyttäytymistä ja vähentää epätoivotun saaliin määrää valitsemalla välineet ja pyyntipaikka huolella.
• Petokalakantojen kannalta erityisen haitallista on kalastaminen niin kutsutuilla välikoon verkoilla, joiden solmuväli on 25-49 mm. Vastuullinen verkkokalastaja valitsee aina mieluummin hiukan liian harvan kuin liian tiheän verkon.
• Katiskat ja rysät ovat suositeltavia pyydyksiä, sillä niistä saaliin valikointi ja ylimääräisen saaliin vapauttaminen onnistuu helposti ja kalaa vaurioittamatta.

Pyydysten kokeminen

• Mitä vähemmän aikaa kala on ollut pyydyksessä, sitä todennäköisemmin myös elävänä vapauttaminen on mahdollista. Riittävän tiheä kokemisväli varmistaa myös saaliin säilymisen hyvälaatuisena.
• Veden lämpötila vaikuttaa oleellisesti pyydysten kokemisväliin. Talviverkoissa kalat säilyvät ravinnoksi kelpaavina useita päiviä, mutta kesällä pintaan laskettuun muikkuverkkoon uineet kalat kuolevat ja pilaantuvat jo tunneissa.

Pyydyksestä vapauttaminen

• Kalan vapauttamisessa tulee välttää turhaa käsittelyä ja mahdollisuuksien mukaan myös kalan nostamista vedestä.
• Vapautettavaa kalaa voi pyydyksestä irrottamisen jälkeen tarvittaessa tukea vedessä käsin elpymisen ajan. Kala lähtee uimaan elvyttyään. Kalaa ei tarvitse liikuttaa elvytyksen aikana, liike vain lisää kalan stressiä
• Kalastusasetuksen mukaan myös kuolleet, pyyntimittaa pienemmät kalat tulee vapauttaa veteen. Kalastajalla ei siis saa olla alamittaista saalista missään tilanteessa hallussaan.
• Vastuullisen verkkokalastajan opas (issuu.com).

Veden lämpötilan huomioiminen

Helteisinä kesinä veden lämpötila usein kohoaa kalojen näkökulmasta liian korkeaksi. Vaihtolämpöisten kalojen elintoiminnot kiihtyvät lämpimässä ja ne kuluttavat enemmän happea. Lämpimään veteen happea liukenee vähemmän kuin viileään veteen, mikä tekee kalojen olosuhteet hankaliksi. Erityisen tukalassa tilanteessa ovat monet lohikalat, jotka kestävät kohonneita lämpötiloja heikommin kuin esimerkiksi kuhat, hauet ja ahvenet. Yli 21 asteen lämpötila alkaa olla monille lohikaloille jo varsin vaikea.

Pyyntitapahtuma aiheuttaa kalalle stressiä. Jos kala täytyy vapauttaa takaisin veteen, on sen toipuminen pyyntistressistä ja -rasituksesta huomattavasti heikompaa lämpimän veden aikaan. On myös mahdollista, että kala kuolee rasituksen ja hapen puutteen vuoksi vapautuksen jälkeen. Tyypillisiä vapautettavia lohikaloja ovat esimerkiksi alamittaiset taimenet tai rauhoitetut (rasvaevälliset) taimenet ja järvilohet. Kalojen väsytys, käsittely ja vapautus tulisi tehdä lämpimällä säällä mahdollisimman ripeästi ja varovasti.

Keskitä helteiden aikana kalastus lohikalojen sijaan muihin lajeihin

Eri kalalajit kestävät ja sietävät korkeita lämpötiloja eri tavoin. Heikoiten lämpöä sietävät monet lohikalat, kuten lohi, muikku, nieriä, taimen ja harjus. Osa kalalajeista taas pärjää hyvin korkeissakin lämpötiloissa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi särki, kuha, ahven, hauki, suutari ja ruutana.

Muutamien lajien optimi- ja kriittisiä lämpötiloja:

• Harjus: optimilämpötila 4–18 °C, kriittinen lämpötila 24 °C
• Taimen: optimilämpötila 4–19 °C, kriittinen lämpötila 26 °C
• Kirjolohi: optimilämpötila 9–17 °C

Vastuullinen kalastaja välttää kuumilla keleillä sellaista kalastusta, jossa saaliiksi voi joutua vapautettavia lohikaloja (alamittaisia tai rauhoitettuja lajeja). Esimerkiksi taimenkoskilla kalastusta helteiden aikaan kannattaa välttää, kun veden lämpö nousee reilusti yli 20 asteen. Jos veden lämpötila epäilyttää, niin varminta on siirtää kalastusreissu viileämpään ajankohtaan tai pyytää sellaisia lajeja, jotka kestävät korkeita lämpötiloja paremmin tai jotka otetaan joka tapauksessa saaliiksi kalastuksen jälkeen.

Kannattaa myös huomioida, että lämpimässä vedessä kalat passivoituvat ja voivat lopettaa ruokailun, eivätkä lohikalat tyypillisestikään ole kovin halukkaita nappaamaan vieheeseen. Kuuma kesäsää ei siis monestakaan syystä ole ihanteellinen aika lohikalojen kalastamiseen.

Kalavesien lämpömittari

Vapakalastus Metsähallituksen koskikohteilla kesän helteillä

Metsähallituksen koskikalastuskohteilla, joissa kalastus kohdistuu pääasiassa taimeneen, loheen tai harjukseen, seurataan kesän mittaan veden lämpötilojen kehittymistä. Kun lämpö nousee yli 20 asteen, suosittelee Metsähallitus lohikalojen kalastuksen välttämistä ja kalastuksen suuntaamista lämpöä ja käsittelyä paremmin sietäviin lajeihin. Lämmön noustessa yli 21 asteen Metsähallitus voi tilapäisesti keskeyttää lupamyynnin kalastuskohteelle luontaisten lohikalakantojen turvaamiseksi. Lupamyynti keskeytetään aina tietylle ajanjaksolle, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan.

Jos lupamyynti keskeytetään, kalastaja voi valita seuraavista vaihtoehdoista:

1. Ajanjaksolle jo ostetun luvan voi siirtää toiseen vapaaseen ajankohtaan (lupakiintiöiden puitteissa). Siirron voi tehdä kuluvan vuoden kalastuskaudelle, ei siis esimerkiksi seuraavalle vuodelle. Siirrosta ei peritä erillistä maksua. Muutos on tehtävä ennen luvan voimassaolon alkamista.
2. Ostetun luvan voi perua kokonaan ja saada rahansa takaisin. Peruutuksesta peritään hankinta- ja peruutusehtojen mukaisesti käsittelykuluna 13 euroa. Peruutus on tehtävä ennen luvan voimassaolon alkamista.
3. Ostetun luvan voi halutessaan käyttää, mutta tätä ei kuitenkaan suositella. Metsähallitus ei voi yksipuolisesti muuttaa tai peruuttaa kalastuslupaa ilman luvanhaltijan suostumusta.