Usein kysyttyä kalastuksesta
Olemme koonneet tähän sivulle yleisimmät kysymykset kalastuksesta ja parhaat vastaukset niihin.
Kalastonhoitomaksu
Millä alueilla kalastonhoitomaksulla saa kalastaa?
Siellä, missä kalastusta ei erikseen ole rajoitettu. Kätevimmin rajoitusalueet voi tarkistaa verkossa osoitteessa kalastusrajoitus.fi. Pelkällä kalastonhoitomaksulla ei saa kalastaa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, kalastuskieltoalueilla sekä erityiskohteilla, kuten istuta ja ongi -lammikoilla.
Täytyykö minun maksaa kalastonhoitomaksua tänä vuonna, jos täytän kesällä 65 vuotta?
Kalastonhoitomaksu pitää maksaa siihen päivään saakka, kunnes täyttää 70 vuotta. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää vähintään 65 vuotta vanhan lain voimassaoloaikana eli 31.12.2023 mennessä. Heitä nuorempia koskee uusi ikäraja. Kalastonhoitomaksun tarpeen ratkaisee syntymäpäivä, ei syntymävuosi.
Riittääkö pelkkä kalastonhoitomaksu, jos on menossa merelle tai järvelle uistelemaan?
Jos heittokalastaa tai vetouistelee yhdellä vavalla ja vieheellä, niin pääsääntöisesti kyllä. Jos käyttää esimerkiksi uistelussa useampaa vapaa, tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Kannattaa myös tarkistaa, onko alueella kalastusrajoituksia: Kalastusrajoitus.fi.
Mitä lupatodisteita tarvitsen mukaan kalastusreissulle?
Kun kalastaa muutoin kuin ongella, pilkillä tai silakkalitkalla, mukana on lain mukaisesti oltava todistus kalastonhoitomaksun maksamisesta. Suomu-lehden takakannessa oleva kalastuskortti käy todisteena maksamisesta, samoin kalastonhoitomaksun ostokuitti paperisena tai sähköisessä muodossa. Varaudu todistamaan myös henkilöllisyytesi. Jos kalastustapa edellyttää kalastonhoitomaksun maksamista, alle 18-vuotiaiden, 70 vuotta täyttäneiden tai vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä täyttäneiden on pidettävä mukana henkilöllisyystodistus iän selvittämistä varten.
Mukaan tulee ottaa myös mahdolliset vesialueen omistajan myöntämät luvat.
Täytyykö ulkomaalaisenkin maksaa kalastonhoitomaksu?
Täytyy. Suomen kalastuslupajärjestelmä on sama ulkomaalaisille ja suomalaisille.
Tarvitseeko minun maksaa kalastonhoitomaksu, jos ravustan?
Kyllä. Kalastonhoitomaksu koskee 18–69-vuotiaita henkilöitä, jotka ravustavat tai kalastavat vavalla tai pyydyksellä. Poikkeuksena kalastajat, jotka ovat täyttäneet vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidän ei tarvitse suorittaa kalastonhoitomaksua.
Tarvitseeko soutajan maksaa kalastonhoitomaksu?
Soutajan ei tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua, jos hän ei osallistu kalastukseen. Kalastusvälineiden käsittely kalastustilanteessa on osallistumista kalastukseen, veneen kuljettaminen ei.
Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen, eli jokaisen kalastukseen samalla veneretkellä osallistuvan 18–69-vuotiaan tulee maksaa kalastonhoitomaksu, jos kalastus tapahtuu edellisessä kohdassa mainituin tavoin. Poikkeuksena kalastajat, jotka ovat täyttäneet vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidän ei tarvitse suorittaa kalastonhoitomaksua.
Voinko ostaa kalastonhoitomaksun lahjaksi?
Kalastonhoitomaksun voi ostaa toiselle henkilölle esimerkiksi lahjaksi verkkokaupasta tai luvanmyyntipisteistämme. Lupaa ostaessasi tarvitsen luvan saajan nimen, osoitteen ja syntymäajan.
Kalastusluvat
Miten kalastuslupa eroaa kalastonhoitomaksusta?
Kalastonhoitomaksu on lakisääteinen yleiskalastusmaksu, joka on voimassa kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Metsähallituksen kalastusluvat puolestaan koskevat vain valtion vesialueita. Monille Metsähallituksen kalastuskohteille tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi kalastuslupa.
Mille vesille Metsähallitus myy kalastuslupia?
Metsähallitus toimii valtion vesien kalastusoikeuden haltijana ja huolehtii kalastuksen järjestämisestä hallitsemillaan vesialueilla.
Yksityisvesille ei saa lupia Eräpalvelujen kautta, vaan lupa täytyy hankkia kyseisen vesialueen kalastusoikeuden haltijalta, joka voi olla esimerkiksi osakaskunta, kaupunki tai muu yksityinen taho.
Voiko kalastuslupia maksaa kulttuuri- ja liikuntaseteleillä?
Eräluvat eivät kuulu työnantajien tarjoamien kulttuuri- ja liikuntaetujen piiriin, eli niitä ei voi maksaa esimerkiksi ePassilla, Smartumilla tai Edenredillä. Metsähallitus on jättänyt asiasta aloitteen Verohallinnolle, jotta eränkäynti luettaisiin jatkossa työntekijöiden omaehtoisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.
Mistä saa tietoa yksityisvesien kalastusluvista ja löytää niiden myyjän?
Yksityisiä vesialueita on Suomessa useita kymmeniä tuhansia. Niiden lupajärjestelyistä ei ole olemassa yhtä yhteistä ”tietopankkia”. Kalastuslupien myyjän löytämistä helpottaa, jos tietää, mille alueelle on menossa kalastamaan.
Monella kalatalousalueella on verkkosivut, joilla annetaan tarkempia ohjeita tarvittavien lupien ostamisesta. Apua myyjän löytämisessä saa myös kalastajaliitoilta sekä kalatalouskeskuksilta, jotka ovat jakautuneet maakunnittain. Kalatalouskeskusten yhteystiedot löytyvät Kalatalouden Keskusliiton verkkosivuilta ahven.net. Neuvoja antavat myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijat, jotka toimivat alueellisesti ympäri Suomen. Heidän yhteystietonsa on koottu järjestön verkkosivulle vapaa-ajankalastaja.fi. Kunnat ja kaupungit kertovat yleensä omilla verkkosivuillaan, millaisia kalastuslupia heidän vesialueillaan vaaditaan.
Valtion vesialueille lupia myy Metsähallitus osoitteessa eräluvat.fi ja palvelunumerossa 020 69 2424.
Kalastusalueen mahdollisiin rajoituksiin voi tutustua osoitteessa kalastusrajoitus.fi.
Olen ulkomaalainen. Tarvitsenko kalastaessani eri luvat kuin suomalainen?
Suomen kalastuslupajärjestelmä on sama ulkomaalaisille ja suomalaisille.
Pyydyskalastus
Kuinka lähelle toisen seisovaa pyydystä saa laittaa oman pyydyksen?
Kalastuslaki ei anna suoraa vastausta siihen, kuinka lähelle toisen seisovaa pyydystä saa laittaa oman pyydyksen. Kalastus ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä muulle luvalliselle kalastukselle. Yleiskalastusoikeuksin ei saa mennä kalastamaan 50 metriä lähemmäs kaupallisessa kalastuksessa käytettävää isorysää tai troolia.
Kalastusalueet ja kartat
Kuinka lähellä vierasta mökkirantaa saa kalastaa?
Kalastuslainsäädännössä ei ole määritelty tarkkaa metrimäärää siitä, kuinka lähellä toisen rantaa saa kalastaa. Kalastuslain 50 §:n mukaan kalastus ei saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä ympäristölle, muille vesilläliikkujille, muulle luvalliselle kalastukselle eikä rannan omistajalle tai haltijalle.
Miten Retkikartta.fi-palvelua voi hyödyntää?
Retkikartta.fi-palvelussa näet Metsähallituksen alueet kartalla. Retkikartasta voit tarkistaa esimerkiksi sen, onko sinua kiinnostava vesistö valtion vettä, eli saako sinne kalastusluvan Metsähallitukselta.
Voit valita vasemman laidan valikosta, mitä karttatasoja haluat nähdä. Kalastusalueiden lisäksi voit valita näkyviin esimerkiksi retkeilyrakenteita ja reittejä. Jos haluat tarkastella esimerkiksi valtion vesialueita, rastita Karttatasot-lehdeltä ”Metsästys ja kalastus” ja sen alta ”Kalastuskohteet”. Tällöin kartalle värittyy tummalla alueet, joiden kalastusluvista ja niiden tarpeellisuudesta on tietoa Metsähallituksen Eräluvat.fi-sivustolla. Tummaa aluetta klikkaamalla saa esiin kohteen nimen ja linkin. Linkki vie Eräluvat.fi-sivulle, jossa lukee muun muassa, tarvitseeko kyseiselle alueelle kalastusluvan ja miten sen voi ostaa.
Kalastuskohteita on mahdollista tarkastella myös listana tai etsiä niitä kohdehaulla. Jos haluaa käyttää kohteen hakua, toimitaan näin: Kohteiden haku -lehdellä haetaan haluttu lupa-alue sen numerolla tai nimellä. Rastitaan kohta ”Kalastuskohteet”. Zoomataan kohde paremmin näkyviin, jotta alueen korostus näkyy.
Karttanäkymään on mahdollista luoda linkki, jonka voi halutessaan jakaa esimerkiksi ystävilleen. Taustakartaksi saa opaskartan, maastokartan tai ilmakuvan.
Mistä tietää, onko kalastuskohteella tulentekopaikkaa tai laavua?
Kalastuskohteiden retkeilyrakenteista saa tietoa esimerkiksi Retkikartta.fi-palvelusta valitsemalla karttatasoksi ”Retkeilypalvelut”.
Metsähallituksen kalastuskohteista ja niiden palveluista saa tietoa myös lupa-alueiden kohdekuvauksista Eräluvat-sivustolta. Kohdekohtaisilta sivuilta saa lupa-alueen kartan PDF-tiedostona.
Kalastusvälineet
Aion kalastaa vapalupa-alueella kahdella ongella. Pitääkö minun maksaa kalastonhoitomaksu?
Pitää. Kalastuslain mukaiset yleiskalastusoikeudet oikeuttavat kalastamaan vain yhdellä ongella maksuttomasti.
Jos olen maksanut kalastonhoitomaksun ja ostan lisäksi vapaluvan, montaako vapaa saan käyttää?
Kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamisen yhdellä vieheellä lähes koko maassa sekä valtion yleisellä vesialueella meressä. Usealla vavalla kalastaminen vaatii kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen oman kalastusluvan muualla kuin valtion yleisellä vesialueella meressä. Valtion yleisellä vesialueella meressä vapojen määrää ei ole rajoitettu, ja siellä saa kalastaa, jos on maksanut kalastonhoitomaksun tai on alle 18-vuotias tai 70 vuotta täyttänyt tai on täyttänyt vähintään 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.
Vapaluvan lunastaneelle sallittujen vapojen määrä on määritelty erikseen, ja kalastajan täytyy aina tarkistaa se kyseisen luvan lupaehdoista.
Jos alueella on kiellettyä käyttää kalasyöttiä koukkupyydyksessä, saako siellä käyttää koukkupyydyksen syöttinä katkarapua?
Saa, jos sitä ei ole erikseen kielletty.
Kalavesien hoito
Miksi istutusajankohtia ei ilmoiteta?
Vaikka useille Metsähallituksen vapakalastuskohteille istutetaan onkikokoisia kaloja ja ne on tarkoitettu kalastettavaksi, Metsähallitus ei kuitenkaan halua edistää kalastusta suoraan istutuksen jälkeen. Tällä tavalla toimimalla istutetut kalat pääsevät paremmin leviämään vesistöön ja antamaan saalista useammalle kalastajalle pidemmällä aikavälillä.
Uhanalaisten kalojen suojeluarvot
Milloin voi joutua korvaamaan uhanalaisen kalan suojeluarvon?
Uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Uhanalaiset ja taantuneet kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Suojeluarvot voivat tulla tuomituksi seuraavissa tilanteissa:
Menettämisseuraamuksessa listattu kala on kalastettu
- kielletyllä kalastustavalla, pyyntimenetelmällä tai kalastusvälineellä (esim. jos kalastaisi uhanalaisen kalan dynamiittia käyttäen tai rokastaen, tai vapaa-ajan kalastaja käyttäisi yksinomaan kaupallisille kalastajille varattuja pyyntimuotoja).
- vastoin alueellisia kalastuskieltoja (kalalajikohtaisten rauhoitusalueiden lisäksi myös muut kuin lajikohtaiset alueelliset kalastuskiellot, esim. jokisuukalastuksen kielto ja kalatietä koskeva kalastuskielto).
- vastoin ajallisia kalastuskieltoja (=rauhoitusajat).
- vastoin pyyntimittoja (ala- tai ylämittaisena) tai muutoin kalastusasetuksessa säädetyn, ELY:n määräyksien taikka rajajokisopimusten määräysten vastaisesti (esim. saaliskiintiöt).
- sinänsä laillisesti (laillisena aikana, laillisesta paikasta, laillisin välein) mutta saaliiksi on tahattomasti tullut hyödyntämiskiellon kohteena oleva uhanalainen kala, joka on lain mukaan vapautettava mutta jota ei ole vapautettu.
