Pyyntimitat ja rauhoitusajat

Pyyntimitoilla varmistetaan kalakantojen kestävä käyttö ja edesautetaan tiettyjen kantojen elpymistä. Alin sallittu pyyntimitta tarkoittaa pyydettyjen kalojen alinta sallittua pituutta, jota pienemmät kalat kalastajan tulee vapauttaa takaisin veteen. Alinta sallittua pituutta kutsuttiin ennen alamitaksi.

Kalojen pyyntimitat säätää Suomessa kalastusasetus. Asetuksen lisäksi kalastusoikeuden haltijat ja kalaveden omistajat voivat asettaa kalavesilleen asetusta korkeampia pyyntimittoja kalakantojen turvaamiseksi. Metsähallituksen vesiä koskevat mahdolliset poikkeavat pyyntimitat on mainittu lupa-alueiden sivuilla.

Pyyntimitat ja rauhoitusajat

Kalastusasetuksen mukaan luonnonvesistä pyydettyjen kalojen tulee täyttää seuraavat alimmat mitat. Kalan pituus mitataan kalan suun ollessa suljettuna leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteenpuristetun pyrstöevän kärkeen.

Rasvaevällinen taimen

• Leveyspiirin 67º00´N pohjoispuolisissa vesissä vähintään 50 cm.
• Leveyspiireillä 64º00´N–67º00´N vähintään 60 cm.
• Purossa tai lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä, enintään 45 cm.

Rauhoitusaika: 

• Vuodesta 2019 alkaen kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla.
• Sisävesissä leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Ei koske taimenta, joka on pyydetty purosta tai lammesta, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä.
• Joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Rasvaeväleikattu taimen

• Vähintään 50 cm.

Rauhoitusaika:

• Joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Lohi

• Vähintään 60 cm.
• Leveyspiirin 63º30´N pohjoispuolella Perämeressä vähintään 50 cm.
• Vapaa-ajankalastuksessa 2 lohta/vrk/hlö.

Rauhoitusaika:

• Joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Rasvaevällinen järvilohi

• Vähintään 60 cm.

Rauhoitusaika:

• Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöt kokonaan rauhoitettu.
• Joessa ja purossa 1.8.–30.11.

Rasvaeväleikattu järvilohi

• Vähintään 60 cm.
• Vapaa-ajankalastuksessa 1 lohi / vuorokausi / henkilö Vuoksen vesistössä.

Rauhoitusaika:

• Vuoksen ja Hiitolanjoen asetuksen karttaliitteen mukaisissa vesissä 1.6–31.8.
• Joessa ja purossa 1.8.–30.11.

Nieriä

• Vuoksen vesistössä vähintään 60 cm.
• Inarijärvessä vähintään 45 cm.

Rauhoitusaika:

• Kokonaan rauhoitettu Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. Muualla Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.

Harjus

• Leveyspiirin 67 º00´N eteläpuolella vähintään 35 cm ja pohjoispuolella vähintään 30 cm.

Rauhoitusaika:

• Meressä kokonaan rauhoitettu.
• Sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella 1.4.–31.5.

Siika

• Ei rajoitettuja pyyntimittoja.

Rauhoitusaika:

• Mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Nahkiainen

• Ei rajoitettuja pyyntimittoja.

Rauhoitusaika:

• 1.4.–15.8.

Kuha

• Vähintään 42 cm.
• Vähintään 40 cm Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla (Kalastuslain [379/2015] 88 §:ssä tarkoitettuun ryhmään I kuuluvilla kaupallisilla kalastajilla).

Rauhoitusaika: Ei ole

Ankerias

• Ei rajoitettuja pyyntimittoja.

Rauhoitusaika:

• 1.8.–30.6.

Jokirapu, täplärapu, kapeasaksirapu

• Vähintään 10cm.

Rauhoitusaika (kaikki ravut):

• 1.11.–21.7. kello 12

Poikkeuksia pyyntimittoihin

ELY-keskuksilla on oikeus antaa lupa myös kalastusasetuksesta poikkeaviin pyyntimittoihin tietyllä vesialueella. Lupia voivat hakea kalastusoikeuden haltijat ja vesialueiden omistajat.

Metsähallituksen perustelut, jos poikkeuksia haetaan

Metsähallitus tukee pyyntimittojen noudattamista. Metsähallituksen vesialueilla noudatetaan näitä pyyntimittoja, ja kohteille haetaan poikkeuslupia vain hyvin perustelluissa yksittäistapauksissa.

Tapaus 1:

Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalastusalue on niin sanottu umpivesi (lampi tai järvi), jota on aiemminkin hoidettu poikasistutuksin tai ongintakokoisen kalan istutuksin. Lisäksi kaloilla ei ole luontaisen elinkierron mahdollisuuksia, esimerkiksi kutualueita.

Tapaus 2:

Poikkeuslupaa voidaan hakea, kun kalojen luontainen elinkierto on nykytilanteessa puutteellista tai täysin estynyt esimerkiksi nousuesteistä johtuen, ja alueen kalastuspaine (saaliiksi ottaminen) kohdistuu ainoastaan istutettuihin kaloihin. Lisäksi alueella tulee olla huomattavaa paikallistaloudellista merkitystä esimerkiksi yritystoiminnalle, kuten majoitus- tai opastustoiminnalle.

Muut ehdot:

Perusteena tulee olla istutusten ja luvanmyynnin kaupallinen tarkoitus. Kalastuksella ei saa vaarantaa luonnonkantoja.

Enimmäismitta

Joissain vesistöissä tietyillä kalalajeilla on enimmäismitta eli mitta, jota suurempi kala täytyy palauttaa takaisin veteen. Enimmäismitta on asetettu isojen yksilöjen suojelemiseksi, jotta kalakanta pysyisi suurikasvuisena tulevaisuudessakin eikä kehittyisi pienikasvuiseksi. Jos kalastajat ottavat jatkuvasti saaliiksi isoja yksilöitä, ajan myötä niiden osuus kalakannasta pienenee ja pienten yksilöjen osuus kasvaa.

Isojen yksilöjen suojeleminen on erityisen tärkeätä sellaisilla kalavesillä, jotka ovat pinta-alaltaan pieniä. Näissä vesissä kalakanta on pieni ja isoja yksilöitäkin vähän. Jos pienellä järvellä pyydetään isoja yksilöitä tehokkaasti, voivat ne kadota järvestä nopeasti. Kato estetään, kun enimmäismittaa suuremmat kalat vapautetaan takaisin veteen.

Isoksi kasvavat yksilöt ovat kalakannalle tärkeitä, sillä esimerkiksi isot ahven-, hauki- ja kuhaemot lisääntyvät tehokkaammin kuin pienet. Esimerkiksi isojen ahvenemojen väheneminen aiheuttaa sen, että naaraat tulevat sukukypsiksi nuorempina ja pienempinä kuin aiemmin. Tällöin mätijyvien ja poikasten laatu heikkenee.

Myös enimmäismitasta voidaan säätää kalastusasetuksessa tai kalastuslupa-alueen lupaehdoissa, samaan tapaan kuin alimmasta sallitusta pyyntimitasta.

Lue aiheesta Helsingin yliopiston verkkosivulta (helsinki.fi).